*

770 MON MOR*Mönſtro, Le av, itüm, arb. M. rare. Act. acc. SIN. Dẽmẽnſtvo 50claro, indico, ipërfonreclüdo, rłtégosdẽtägo, mänifeſto, õſtẽndo: d Vicmönto. Ac priör, heut; inquit, jòvenèg, mönſtratè mearum. aMönſtrösds, à, im. Hioſtruoſo. S VN. Prõdigiõsüs. Mönſtrösidbuminum partie, numèroqus, mödoq ue. Luc. imMönſtrüm, i, neut. Moſtro; mirasolo. SIN. Pört'ntũm, prödigEPIIH. Inform, deför me, ingens, hörrẽndüm,x itil në vum, trü wi 1crabile, dĩrũm; tẽrxificũm, mirũm, feralł, immank, ſtüpẽndüm v pto g 1sühpatröxzs Svüm, mirabilk, türpë, minàw. PERIPHR. Mönſtröstts 6tüs,foẽts. Forma vĩsũ tẽrribiſis. Mirũm ſpẽctachlüm. Mönſtrõsà 400 7efligtes. Virlärüm ſpectræfsrartim. Mönſtrificüs vülrüs. PH R. Mag nofütürüm afiglitis mönſtrüm. Hörrẽndum, ac dictũ vide miräbile mRrüm. Värfafüm mönſtrͤ fsrarũm, Centaüri in föribũs ſtäbäülänt, Sch 1qu biförmes, Et cetfm gemmüs Brläreüs, et bellüä Lernd horrendhItridens, flammiſque ärmãtà Chimærä, Görgönès, harpyiæque, et oörls Vmbre. Sante vabidis jara inst möônſtris, Ste,Möôntänlis, 4, m Montano; dt monte. Aut möntänz gedit cird,caſtella zh arms, Virg. 2 eMönticölä, E m. f. Habitator di montana. E mph, S4que, et mönticble Sylva.(Spond.) Ovid. 10Möntivägüs, i, üm. che vaga per monti. Möntivsg5 genetiit præbere ferarumm. Lucr. a 4Môntosüs, 4, üm, Montuoſo, SVN. CRHvõsũs, ſcöpälõsüs25 mõntõsã misere in prẽlia Nur tc. Virg. 0Mörä, Ey f. Dimora zindugio. SVN. Gbẽx; vel sẽgnitiẽs. Epil,gegnis„ grävis, innöss„Jlöngä, dẽses, triſtis, inẽrs, lẽntâ, tũrpis, tärg,törpens, ignivä,länguidä. PHR. Törpükränt lönga pectörä nöſträ maIgnäys ferr mälä damna möræ. Eja igè, rümpé mörãs. Aſferre, id 6

möras. Caũsäs innẽcté mörãrüm. Erit nõſtri mörz löngä läböris. 2%tänt& ténüerk mérs? Quin igꝭ, si quid hãbẽs: in mẽ mòri nõn E15. Nec langue mörã nũnc dẽsidꝭ tůtum ẽſt.* Tri odet; ed eriſtxĩ möra longa laboris. Ovid. 64 Plerbidüs,, üm„ Norbato, infeſtato. SVN. Mörbõsüs; Sgér; Ebtüs, lanzuldüs, länguens, invälidüs. PERIPHR. Afflictüs, dᷣpprẽſous%fectüs mörbõö. Mörbi vi preſsüs. Mörbö fractüs, grävis. Mörbis 5bxing. Mörbidä vis hömnum gencri; pecudumquò cdrervis. Luct. gMorbus i m. Morbo, male, SVN. Linguöt, tebris, lüẽs,cöntägig,mälüm. EPITH. Gravis, dirüs, quérülüs, möleſtüs, lẽntüs, pẽrniciòs 1impitlens, äckr, intömnis,löngüs, mäligrüs,sitiens, lẽthälis, äcütüs e%deliszexlciälis, déſperatüs, aper, mörõsùs, insanabilis, àcerbüs, imme 4cäbilis, pällidüs, xänguis, söllicitäs, languidüs. PHR. Pallenteſqus gbitant mörbi, triſtiſqué senẽctüs. Pallidaque ẽxinguĩ ſquallẽbant cõßora mõrbõ. Si latùs aùt renẽs mõrbõ tẽntantùr acuto. Hor. 175Mördso, 8s, mömördi, mörsüm, erk. Mardere. Act. acc. SVN. Ad 11deo. PERI PH R. Dõ, infero, ẽxẽrcto mõrsũs. Imprimo dẽntẽ nDentè pẽto,rõdo, ĩimpẽto,ãppꝭẽto. Dẽntẽ prꝭmo. Mõrsũ dẽpiſcör, 67Sdmo, dire lo. Lanio dentibũs. Stringo mõrsibüs. Lickro dente. 2

cöntkfo, tedo GScelpo morzü. Figo, infigo dente. Kerbe mör ndposdilänio. PH R. Pabül dẽcẽrpsit; dẽcẽptiqut dente mômörd g

tu